Puhdistuksen ja desinfioinnin tarkoituksena on varmistaa, että puhdastila täyttää vaaditun mikrobien puhtaustason asianmukaisessa ajassa. Siksi puhdastilan puhdistus ja desinfiointi ovat ratkaisevan tärkeitä kontaminaation torjunnassa. Seuraavassa on kahdeksan keskeistä puhdistuksen ja desinfioinnin vaihetta puhdastilan "puhtauden" varmistamiseksi.
1. Puhdistuksen ja desinfioinnin asianmukainen ymmärtäminen
Puhdistus ja desinfiointi ovat kaksi eri käsitettä, jotka joskus sekoitetaan. Puhdistus sisältää ensisijaisesti pesuaineiden käyttöä, ja se tulisi suorittaa ennen desinfiointia. Pesuaineet puhdistavat pinnat poistamalla pinnalta "öljyä" (kuten pölyä ja rasvaa). Rasvanpoisto on ratkaiseva vaihe ennen desinfiointia, sillä mitä enemmän pinnalle jää öljyä, sitä vähemmän tehokas desinfiointi on.
Pesuaineet yleensä tunkeutuvat öljyyn heikentäen sen pintalujuutta (öljy tarttuu pintaan) poistaakseen sen (karkeasti sanottuna pesuaineet lisäävät veden puhdistustehoa).
Desinfektioon kuuluu kemiallinen sterilointi, jolla voidaan tappaa suuri määrä kasvullisia mikrobimuotoja (jotkut desinfiointiaineet ovat myös itiöitä tappavia).
2. Sopivimpien puhdistus- ja desinfiointiaineiden valinta
Sopivimpien puhdistus- ja desinfiointiaineiden valitseminen on ratkaisevan tärkeää. Puhdastilan esimiesten on varmistettava puhdistus- ja desinfiointiaineiden tehokkuus ja valittava sopivat puhdistus- ja desinfiointiaineet kullekin puhdastilatyypille. On tärkeää huomata, että joitakin puhdistus- ja desinfiointiaineita ei voi sekoittaa keskenään.
Puhdistusainetta valittaessa on tärkeää ottaa huomioon seuraavat seikat:
a) Puhdistusaineen tulee olla neutraali ja ioniton.
b) Puhdistusaineen tulee olla vaahtoamatonta.
c) Puhdistusaineen tulee olla yhteensopiva desinfiointiaineen kanssa (eli puhdistusaineen jäämät eivät saa heikentää desinfiointiaineen tehoa).
Desinfiointiainetta valittaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:
a) GMP-määräysten täyttämiseksi kahta desinfiointiainetta tulisi käyttää vuorotellen. Vaikka sääntelyviranomaiset vaativat kahden eri desinfiointiaineen käyttöä, tieteellisestä näkökulmasta tämä ei ole välttämätöntä. Tämän ratkaisemiseksi tulisi valita kaksi desinfiointiainetta, joilla on erilainen teho. On suositeltavaa valita desinfiointiaine, joka tappaa bakteeri-itiöitä.
b) Desinfiointiaineella tulee olla laaja vaikutuskirjo, eli sen tulee tappaa tehokkaasti laajan kirjon mikrobikasvustoja, mukaan lukien sekä gramnegatiiviset että grampositiiviset bakteerit.
c) Ihannetapauksessa desinfiointiaineen tulisi olla nopeasti vaikuttavaa. Desinfioinnin nopeus riippuu desinfiointiaineen mikrobipopulaation tappamiseen tarvittavasta kosketusajasta. Tämä kosketusaika on se aika, jonka desinfiointiaineen kohteena olevan pinnan on pysyttävä märkänä.
d) Orgaaniset jäämät ja pesuainejäämät eivät saa vaikuttaa desinfiointiaineen tehoon.
e) Korkeamman luokan puhdastiloissa (esim. ISO 14644 luokat 5 ja 7) desinfiointiaineiden on oltava steriilejä tai puhdastilan käyttäjien on steriloitava ne.
f) Desinfiointiaineen on sovelluttava käytettäväksi puhdastilan käyttölämpötilassa. Jos puhdastila on jäähdytetty huone, desinfiointiaineen tehokkuus kyseisessä lämpötilassa on varmistettava.
g) Desinfiointiaine ei saa vahingoittaa desinfioitavia materiaaleja. Jos vauriot ovat todennäköisiä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden estämiseksi. Monet bakteeri-itiöitä tappavat desinfiointiaineet sisältävät klooria, joka voi vahingoittaa materiaaleja, kuten ruostumatonta terästä, jos jäämiä ei poisteta heti käytön jälkeen.
h) Desinfiointiaineen on oltava käyttäjille vaaratonta ja täytettävä paikalliset terveys- ja turvallisuusmääräykset.
i) Desinfiointiaineen tulee olla taloudellista, helposti laimennettavaa ja saatavilla sopivissa astioissa, kuten kädessä pidettävissä suihkepulloissa. 3. Erilaisten desinfiointiaineiden ymmärtäminen
Desinfiointiaineita on monenlaisia, ja ne soveltuvat erilaisiin desinfiointimenetelmiin ja niiden teho mikro-organismeja vastaan vaihtelee. Desinfiointiaineet voivat vaikuttaa mikrobisoluihin useilla eri tavoilla, mukaan lukien kohdistamalla vaikutus solujen seinämään, sytoplasmakalvoon (jossa fosfolipidit ja entsyymit toimivat erilaisina ruoansulatuskohteina) tai sytoplasmaan. Näiden desinfiointiaineiden erojen ymmärtäminen on erityisen tärkeää valittaessa itiöitä tappavien ja itiöitä tappamattomien desinfiointiaineiden välillä (erottamalla hapettavat ja ei-hapettavat kemikaalit).
Ei-hapettaviin desinfiointiaineisiin kuuluvat alkoholit, aldehydit, amfoteeriset pinta-aktiiviset aineet, biguanidit, fenolit ja kvaternääriset ammoniumyhdisteet. Hapettaviin desinfiointiaineisiin kuuluvat halogeenit ja hapettavat aineet, kuten peretikkahappo ja klooridioksidi.
4. Desinfiointiaineiden validointi
Validointiin kuuluu laboratoriotestaus joko AOAC (amerikkalainen) tai eurooppalaisten standardien mukaisesti. Osa testeistä voi suorittaa desinfiointiaineen valmistaja, kun taas toiset on tehtävä itse. Desinfiointiaineen validointiin kuuluu altistustesti, jossa testataan eri pitoisuuksisia desinfiointiliuoksia (suspensioina), testataan erilaisia pintoja ja testataan eri mikro-organismien, mukaan lukien laitoksesta eristettyjen mikro-organismien, desinfiointitehokkuutta.
5. Desinfiointiaineen tehokkuuteen vaikuttavat tekijät
Käytännössä monet tekijät voivat vaikuttaa desinfiointiaineiden tehokkuuteen. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää desinfiointitoimien onnistumisen varmistamiseksi. Desinfiointiaineiden tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat:
a) Pitoisuus: Valittu pitoisuus varmistaa korkeimman mikrobien tappamisasteen. Ajatus siitä, että korkeammat desinfiointiainepitoisuudet tappavat enemmän bakteereja, on myytti, koska desinfiointiaineet ovat tehokkaita vain oikeana pitoisuutena.
b) Kesto: Desinfiointiaineen levitysaika on ratkaisevan tärkeä. Desinfiointiaine tarvitsee riittävästi aikaa sitoutuakseen mikro-organismeihin, tunkeutuakseen soluseiniin ja saavuttaakseen kohdealueen.
c) Mikro-organismien lukumäärä ja tyyppi. Desinfiointiaineet ovat vähemmän tehokkaita tiettyjä mikrobien vegetatiivisia muotoja vastaan. Esimerkiksi jos suuri joukko itsenäisiä mikrobi-itiöitä kerääntyy, desinfiointiaineet, jotka eivät pysty tappamaan bakteeri-itiöitä, ovat tehottomia. d) Lämpötila ja pH: Jokaisella desinfiointiaineella on optimaalinen pH- ja lämpötila-alue optimaalisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Jos lämpötila ja pH ovat näiden alueiden ulkopuolella, desinfiointiaineen tehokkuus heikkenee.
6. Puhdistusaineet
Desinfiointiin ja puhdistukseen käytettävien materiaalien on oltava sopivia ja sellaisia, että kutakin pesuainetta ja desinfiointiainetta voidaan levittää tasaisesti ohuella kerroksella. Steriileillä tuotantoalueilla lattioilla, laitteiden pinnoilla ja seinillä käytettävien puhdistus- ja desinfiointiaineiden on oltava puhdastilasertifioituja ja hiukkasettomia (esim. kuitukankaat, nukkaamaton fleece).
7. Puhdistustekniikat
Puhdistus- ja desinfiointimenetelmät ovat ratkaisevan tärkeitä. Jos pesu- ja desinfiointiaineita ei käytetä oikein, ne eivät puhdista pintoja tehokkaasti. Desinfiointiaineet eivät pääse tunkeutumaan öljyiseen pintakerrokseen, mikä johtaa kohonneisiin mikrobikontaminaatiotasoihin laitoksessa. Käytössä on oltava määritellyt puhdistus- ja desinfiointimenettelyt, kuten:
Lakaise pöly ja roskat pois (jos sovellettavissa); Pyyhi pesuaineliuoksella varmistaaksesi, että pesuaine on kuivunut; Pyyhi desinfiointiliuoksella pitääksesi kosketuspinnat kosteina ja ylläpitääksesi kosketusajan; Pyyhi injektionesteisiin käytettävällä vedellä tai 70-prosenttisella isopropyylialkoholilla (IPA) desinfiointiainejäämien poistamiseksi.
8. Puhdistuksen ja desinfioinnin tehokkuuden seuranta
Puhdistuksen ja desinfioinnin tehokkuutta arvioidaan ensisijaisesti puhdastilan ympäristön seurannan tulosten avulla. Tämä arviointi suoritetaan ottamalla näytteitä mikro-organismien varalta pinnoilta kosketuslevyillä ja näytteillä. Jos tulokset eivät ole määriteltyjen toimintarajojen tai yrityksen sisäisten valvontastandardien rajoissa, ongelmia voi olla puhdistus- ja desinfiointiaineissa, puhdistuksen tiheydessä tai puhdistusmenetelmässä. Jos taas tulokset täyttävät standardit, puhdastilan esimiehet voivat luottavaisin mielin todeta, että puhdastila on todella "puhdas".
Yhteenveto
Yllä luetellaan kahdeksan vaihetta puhdastilan puhtauden ylläpitämiseksi puhdistus- ja desinfiointiaineiden avulla. On suositeltavaa, että nämä vaiheet integroidaan vakiotoimintamenettelyihin (SOP) ja että käyttäjille ja johdolle tarjotaan koulutusta. Kun laitos on validoitu ja hallinnassa, tärkeintä on käyttää oikeita menetelmiä tai tekniikoita, sopivia puhdistus- ja desinfiointiaineita sekä puhdistaa ja desinfioida laitos jatkuvasti määrätyin väliajoin. Tällä tavoin puhdastila pysyy puhtaana.
Julkaisuaika: 13.10.2025